Jatkuvia pesemisen toistoja, joita en pysty vastustamaan!

Nykyään niitä tulee harvemmin, mut tulee sittenkin!
Jos joku tulis väliin, varmaan löisin!

Oon kuullut sellastakin että jos hiv-positiivisen veren pesee vartin kuluessa, ei välttämättä niin suurella todennäköisyydellä saa tartuntaa,
ja sit mä mietin että jos mulla kuitenkin onkin verta jossain mikä pitää pestä pois!

Järjellä jos ajattelen pidän tartunnan saamista erittäin epätodennäköisenä ilman neuloja tai suojaamatonta seksiä, mut silti se pelko asuu muhun pinttyneenä,
vaikka kuinka yritän ei sitä pysty pesemään pois, kuin ainoastaan hetkeksi aikaa kerrallaan.

Ei elämä voi olla jatkuvaa pelkoa, sillon ois sama vaikkei eläis ollenkaan,
ja mietin mä sitäkin jatkuvasti etten halua elää tälläistä elämää, vaikken
toisaalta tahtois luovuttaakaan, toivon vaan että yhtenä aamuna jaksaiskaan
välittää, vaan antaisin elämän kantaa, ja ottaisin sen vastaan, ku normaali
ihminen...

Miten tälläisestä selviää?
Miten tästä voi ikinä selvitä?

Mä en ymmärrä,
enkä jotenkin usko siihen ollenkaan...

Tää on jotenki niin surullista,
vaikka toisaalta rakastankin elämääni,
se hukkuu tämän alle,
vaikka sitä kuinka yrittää estää!